Ajankohtaista | Posted: 13.2.2024
Kirjoittanut Heikki Ellilä
Mielenterveys hoitotieteessä tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran. Tänä vuonna yli sata mielenterveysalan ammattilaista kokoontui Turun Ammattikorkeakoulun tiloissa. Seuraavassa lyhyt yhteenveto esityksistä. Kaikki 7 esitystä käsittelivät monipuolisesti, hyvin ajankohtaista aihetta: nuorten mielenterveyttä. Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkimus ry toimi tapahtuman pääjärjestäjänä.
Yliopistolehtori Tella Lantta Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta valotti ensimmäisessä esityksessä nuorten mielenterveyden tilaa Suomessa eri tilastojen valossa. Lopputulemana voidaan todeta nuorten hakeutuvan mielenterveyden hoitoihin herkemmin kuin aikaisemmin ja olevan hoitomahdollisuuden ovat myös parantuneet. Nuoret hakeutuvat herkemmin palveluiden piiriin. Tella esitteli myös Turun Yliopiston Hoitotieteen laitoksen nuorten mielenterveyteen liittyviä uusia mielenkiintoisia tutkimusprojekteja.
Seuraavaksi, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluekoordinaattori Olli Orannan esitys selvitti uuden virtuaalisen Mielenterveystalon tarjoamia mahdollisuuksia liittyen nuorten mielenterveyden edistämiseen ja hoitomahdollisuuksiin. Esityksestä kävi selkeästi esille, että Mielenterveystalo tarjoama informaatio ja materiaali on hyvin laaja ja monipuolinen. Tietoa löytyy kymmeniltä eri alueilta sekä avun tarvitsijoille, että ammattilaisille. Materiaalia löytyy itsehoito-ohjelmista ja testeistä, palveluiden saatavuuteen ja nettiterapioihin, joiden käytön vaikuttavuudesta alkaa olla jo runsaasti näyttöä. Haasteena lienee se, että ”talon” tarjoamat mahdollisuudet eivät ole kaikkien tarvitsevien tiedossa ja lisätutkimuksen tarve palveluiden vaikuttavuudesta on ilmeinen.
Kolmantena puhujana seminaarissa toimi Kehittämispäällikkö Piia Karjalainen, Itla säätiöstä, aiheena NEET-tilanne ja tilanteen ennaltaehkäisy. NEET on lyhenne määritelmästä ”Not in Employment, Education or Training” eli ”ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa”. NEET tilanteessa olevat nuoret ovat suuressa syrjäytymisriskissä, heitä arvioidaan Suomessa olevan noin 10-15 % 18-30 vuotiaista. Tämä tilanne on herättänyt viime vuosina laajasti huolta, minkä vuoksi on käynnistetty mittavia toimenpiteitä nuorten tukemiseksi. Karjalainen esitteli ajankohtaista hanketta, jolla pyritään NEET tilanteessa olevien nuorten auttamiseen ja tilanteiden ennalta ehkäisyyn. Hankkeesta on kerrottu tarkemmin Itlan julkaisussa: Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehoito: Suosituksia perusterveydenhuollon toimijoille.
Ennen iltapäivän kahvitaukoa esiintyi erikoistutkija Kaisa Mishina Turun Yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta. Esitys pohjautui Turun Yliopiston lastenpsykiatrian laitoksella ja – tutkimuskeskuksessa tehtyihin, lasten ja nuorten psyykkisiä häiriöitä kartoittaviin kattaviin pitkäaikaistutkimuksiin noin 30 vuoden ajalta. Tämän tapaiset pitkät aikasarjat ovat hyvin harvinaisia myös kansainvälisesti arvioiden. Tutkimusten perusteella, ehkä vähän yllättävästikin, voidaan todeta, että häiriöiden määrissä ei ole tapahtunut mitään dramaattisia muutoksia. Käytöshäiriöt ovat vähentyneet jonkin verran, masentuneisuus ja ahdistus lisääntynyt.
Mielenterveys ja sosiaalinen media olivat keskiössä Professori Katja Jorosen esitelmässä ” Nuorten mielenterveys sosiaalisen median pyörteissä”. Joronen esitteli Turun Yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta, jossa pyritään paneutumaan eri lähestymistavoilla ko. aiheeseen. Luennoitsija totesi, että sosiaalinen media ei sinänsä ole hyvä eikä paha, eikä sitä voida erottaa omaksi saarekkeekseen nuorten elämässä. Toki sosiaaliseen mediaan liittyy useita epätoivottuja ilmiöitä, kuten kiusaamista.
Hyvinvointiohjaaja Laura Hasunen esitteli seuraavaksi Kauhavan kaupungissa toteutettua hanketta, missä rohkaistiin kotien ja koulun aikuisia tukemaan nuorten mielenterveyttä. Hankeen tuloksena kehitettiin selkeä painotuote, josta osallistujat saavat konkreettisia välineitä nuorten tueksi. Lisäksi järjestettiin koulutusta sekä vanhemmille että opettajille. Koulutus oli kehitetty Hasusen YAMK kehittämistyönä.
Seminaarin päätteeksi Lehtori Elina Santala (Turku AMK) esitteli kansainvälistä wExhance hanketta, missä pyrittiin edistämään yläkoululaisten mielenterveyden lukutaitoa. Oppilaita oli mukana Kreikasta, Portugalista, Sloveniasta ja Pielavedeltä Suomesta. Hankkeessa toteutettiin leirikouluja eri maissa, toisin koronaepidemian takia, virtuaalisina koulutuksina. Oppilaat olivat aktiivisia ja palaute hyvin positiivista. Nuoret koululaiset, monesta maasta, opiskelivat yhdessä mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. Hankkeelle suunnitellaan jatkoa.
Mielenterveystyön kehittäminen ja tutkimus ry kiittää kaikkia esiintyjiä todella mielenkiintoisista puheenvuoroista sekä kaikkia järjestelyihin osallistuneita. Kiitokset myös Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry sekä Duodecim hoitotyön tietokannat, että olitte mukana tapahtumassa.
Paljastettakoon, että ensi vuoden Mielenterveys hoitotieteessä -tapahtuma järjestetään Vantaalla. Yhdistyksemme on tuttuun tapaan mukana tapahtumassa ja sen järjestämisessä.
